400 €
Korkealaatuinen ja kookas merikaukoputki jalopuisella kädensijalla, 1800-luku
Joensuu, Noljakka, Pohjois-Karjala
Kuvagalleria
(1/6)
Signeerattu merikaukoputki, Edward George Wood (1811–1896), Lontoo
Myydään
375 €
Tuotteen kuvaus
Kunto: Hyvä
Alkuperä: Englanti, Lontoo
Valmistaja: Edward George Wood
Valmistusajankohta: 1862–1895
Portaat: 3
Signeeraus: Kyllä. E.G. Wood, 74 Cheapside, London
Pituus aukaistuna: 77 cm
Optiikka: Ehjä
Kunto: Hyvä, ajanmukaista kulumaa pinnoissa
Muuta: Signeerattu, arvostetun valmistajan huippulaadukas merikaukoputki, jossa nahkainen kädensija. Silmäosan linssisuoja toimii, toisessa päässä ei suojaa.
E.G. Wood, London – viktoriaanisen optiikan taitaja
Tämä messinkinen kaukoputki on peräisin Edward George Woodin (1811–1896) työpajasta, yhdestä myöhäisviktoriaanisen Lontoon arvostetuimmista optiikan ja tieteellisten instrumenttien valmistajista. Wood toimi osoitteessa 74 Cheapside vuosina 1862–1895 ja juuri tuolta ajalta tämä instrumentti on peräisin.
E.G. Wood tunnettiin monipuolisena mestarina: hänen työpajastaan valmistui barometreja, mikroskooppeja, teodoliitteja ja laadukkaita matkakaukoputkia, joita käyttivät niin merenkulkijat kuin sivistyneistö. Woodin instrumenteissa yhdistyivät viktoriaanisen ajan tekninen kunnianhimo ja käsityön tarkkuus — messingin lämmin kiilto, selkeät säätörenkaat ja optiikan kirkkaus kertovat tästä perinteestä edelleen.
Kaukoputken kunto on tyypillinen 1800‑luvun lopun instrumentille: messingin pinnassa on iän tuomaa patinaa ja käytön jälkiä, jotka eivät vähennä arvoa, vaan ennemmin vahvistavat esineen autenttisuutta. Se on pala Lontoon Cheapsiden vilkasta käsityökulttuuria, aikaa jolloin jokainen optinen laite oli yksilöllinen ja valmistettu kestämään sukupolvelta toiselle.
Kaukoputkien varhaishistoria – matka kohti tarkkaa näkemistä
Kaukoputki on optinen laite, jonka tarkoitus on tuoda kaukana oleva kohde lähemmäs ja tarkentaa se silmälle. Varhaisimmat kaukoputket syntyivät 1500‑luvun lopulla, ja niiden kehitys oli pitkään rinnakkaista ja kiistanalaista. Usein keksijäksi mainitaan Galileo Galilei, mutta hän ei ollut ensimmäinen — Galilei ainoastaan paransi hollantilaista keksintöä ja teki sillä ensimmäiset suuret tieteelliset havainnot, kuten Jupiterin kuut vuonna 1609.
Ensimmäisen toimivan linssikaukoputken rakentajaksi nimetään tavallisesti hollantilainen silmälasintekijä Hans Lipperhey, joka haki patenttia laitteelleen vuonna 1608. Samoihin aikoihin patenttia hakivat myös Jacob Metius ja Zacharias Janssen, mikä kertoo siitä, että keksintö oli syntymässä useassa paikassa yhtä aikaa. Tutkimusten mukaan alkuperäinen idea saattoi kuitenkin olla peräisin espanjalaiselta Jaime Galvanylta, jonka laitteita hollantilaiset olivat nähneet.
Varhaiset hollantilaiset kaukoputket perustuivat kuperan ja koveran linssin yhdistelmään. Galilei rakensi oman versionsa vasta kuultuaan näistä laitteista, mutta hänen havaintonsa nostivat kaukoputken nopeasti tieteellisen maailman keskiöön.
1600‑luvulla alkoi myös peilikaukoputkien kehitys. Leonard Digges ja Niccolò Zucchi kokeilivat varhaisia malleja, ja 1660‑luvulla James Gregory esitteli gregoriaanisen peilikaukoputken. Isaac Newton rakensi ensimmäisen toimivan peilikaukoputkensa vuonna 1666, ja pian tämän jälkeen Cassegrain kehitti oman versionsa. Samalla aikakaudella voimakkaita teleskooppeja rakensivat muun muassa Christiaan Huygens, Giovanni Cassini ja myöhemmin James Bradley, jotka veivät tähtitieteen tarkkuuden uudelle tasolle.
Huom! Painike, joka näyttää koko kuvauksen on pelkästään visuaalinen.
Käyttäjäprofiili
Kirjaudu sisään, jos haluat nähdä profiilin ja lähettää viestejä.
Kirjaudu sisäänIlmoituksen metatiedot
Viimeksi muokattu: 13.2.2026 klo 21.37 ・ Ilmoituksen tunnus: 37022646
