Kuvagalleria
Suomen sillan kulkijoita : yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla
Myydään
Toimitus alkaen 2,99 € + ToriDiili-palvelumaksu 2 €
Shoppaile ToriDiilillä kuin verkkokaupassa
ToriDiili on Torin uusi maksu- ja kuljetuspalvelu. Toimituksen jälkeen sinulla on 24 tuntia aikaa tarkastaa tuote ennen kuin rahat siirretään myyjälle.
Tuotteen kuvaus
Kunto: Kuin uusi
Suomen sillan kulkijoita : yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla
Seppo Zetterberg
Kustannusosakeyhtiö Siltala 2015
Sivumäärä: 450 sivua
Asu: Kovakantinen kirja
Suomen sillan kulkijoita käsittelee Suomenlahden eli Suomen sillan ylittäjiä sekä heidän kokemuksiaan 1800-luvun Suomessa ja Virossa. Kulkijoina oli suomalaisia ja virolaisia kansallisen liikkeen aktiiveja ja heimohengen elähdyttämiä, mutta myös muun muassa suomenruotsalaisia, venäläisiä ja baltiansaksalaisia säätyläisiä, joiden kiinnostusta merenlahden vastarantaan herättivät muut asiat kuin kielisukulaisuus tai heimoaate.
Varsinkin höyrylaivaliikenteen alkuvaiheissa jo Suomen sillan ylittäminen oli elämys. Toisille matka oli pelkkä "risteily", jonka aikana tutustuttiin pikaisesti Helsinkiin tai Tallinnaan eli Rääveliin, mutta useimmille laivamatka oli keino, jonka avulla siirryttiin toiseen maahan ja tehtiin siellä pitkiäkin kiertomatkoja. Tällaisia Suomen sillan kulkijoita olivat esimerkiksi Elias Lönnrot, August Ahlqvist, Yrjö Koskinen, Julius Krohn, Lydia Koidula ja monet muut.
Oma lukunsa kulkijoiden joukossa oli juuri 11 vuotta täyttänyt Johan Philip Palmén, joka 1822 saapui Viron puolelle aloittaakseen seuraavana vuonna opinnot Tallinnan maineikkaassa Ritariakatemiassa.
Matkat Suomenlahden toiselle puolelle olivat 1800-luvulla sen verran harvinaisia, että niistä kerrottiin usein kirjeissä ja varsinkin pitkissä lehtikirjoituksissa niin Suomessa kuin Virossa. Kuvauksissa jaettiin elämyksiä, kirjoitettiin kokemuksista ja annettiin käytännön vinkkejä, siis aivan matkaoppaiden tapaan.
Ihmisten mukana siirtyi muutakin. Virolaisten kansalliseepos Kalevipoeg vaelsi painettavaksi Kuopioon, ja kun Maamme-laulu otettiin 1869 Viron ensimmäisten yleisten laulujuhlien ohjelmistoon, se levisi nopeasti sikäläisiin laulukirjoihin ja kuorojen esityksiin ja päätyi lopulta myös Viron kansallislauluksi. Itse laulujuhla-aatteen virolaiset olivat omaksuneet baltiansaksalaisilta, ja Virosta esimerkki levisi Suomeen, missä ensimmäiset yleiset laulujuhlat järjestettiin Jyväskylässä 1884. Vilkastuneet yhteydet saivat innokkaimmat virolaiset Suomen-ihailijat haaveilemaan peräti kumpaisenkin maan ja kansan yhdistymisestä.
Palmén Johan Philip Nordström Jacob Johan Lönnrot Elias Ahlqvist August Kreutzwald Friedrich Reinhold Koskinen Yrjö Sakari Almberg Anton Koidula Lydia Jannsen Johann Voldemar Jakobson Carl Robert Lönnbohm O. A. F. Dr. Bertram Kalevipoeg 1800-luku kulttuurisuhteet kulttuurivaikuttajat kansallisuusaate kielisukulaisuus laulujuhlat historia julkaisutoiminta kansalliseepokset kansansadut virolaiset kielentutkimus tutkimusmatkat laivaliikenne höyrylaivat matkailu matkakertomukset Suomi Viro Helsinki tallinna
Käyttäjäprofiili
Kirjaudu sisään, jos haluat nähdä profiilin ja lähettää viestejä.
Kirjaudu sisäänIlmoituksen metatiedot
Viimeksi muokattu: 8.3.2026 klo 14.18 ・ Ilmoituksen tunnus: 38038861
