Kuvagalleria
(1/9)
Kumelan lasin iso painava kirkas Talo maljakko Kai Blomqwist priima
Myydään
ToriDiili
59 €
Toimitus alkaen 2,95 € + ToriDiili-palvelumaksu 3,70 €
Shoppaile ToriDiilillä kuin verkkokaupassa
ToriDiili on Torin uusi maksu- ja kuljetuspalvelu. Toimituksen jälkeen sinulla on 24 tuntia aikaa tarkastaa tuote ennen kuin rahat siirretään myyjälle.
Tuotteen kuvaus
Kunto: Kuin uusi
Kutakuinkin käyttämättömänä ja priimana Kumelan lasin 2,112 kg kirkas lasi maljakko Kai Blomqwist vuosien takaa kuin uutta ostaisi. Painava, lisää vain vesi ja kukat pysyvät pystyssä kaatumatta. Korkeus 24,3 cm; leveys 12,8 cm ja syvyys 7,5 cm.
Mummon koti, valitettavasti ei tarvitse enää. Nouto tai tuonti Salo-Turku välillä, myöskin postitus.
Kumelan lasinkoristelijaveljesten Toivo, Ilmari ja Oiva 1933 aloittama verstas, jossa he maalasivat ja kaiversivat koristeita muiden valmistajien lasiesineisiin. Paikkakunnan ja koko Suomen mahtiyritys alalla Riihimäen lasi ja 2. suurin Ahlströmin omistama Karhulan lasitehdas. Suhtautuivat hyvin nihkeästi Kumelan veljesten 1936 perustamaan lasitehdasyhtiöön, kielsivät kauppiaita ottamasta myyntiin uuden kilpailijan koristelasia ja muita lasitehtaita myymästä raakalasia Kumelan veljeksille. Vain Ryttylän lasitehdas uskalsi myydä lasia Kumelalle, kunnes sekin loppui Riihimäen lasin ostettua Ryttylän. Kumela sai kuitenkin salaista apua muutamilta Riihimäen lasin työntekijöiltä, minkä myötä tehtaan tuotanto saatiin vauhtiin. Sotien aikaan isojen lasitehtaiden työntekijöitä vapautettiin asepalveluksesta lasintuotannon varmistamiseksi, mutta vapautus ei koskenut Kumelaa, jonka tuotanto pysähtyi työvoimapulan takia. Jatkosodan aikana Kumelaan keksittiin värvätä 20 lasialalla toiminutta venäläistä sotavankia ja tuotanto saatiin jälleen käyntiin 2 vuoden keskeytyksen jälkeen. Rauhan tultua miehet halunneet jäädä Kumelaan, mutta heidät palautettava Neuvostoliittoon.
Sotien jälkeen muut suomalaiset lasitehtaat panostivat maineikkaisiin taidelasin muotoilijoihin, mihin Kumelalla ei varaa, valmisti talouslasia, lääkelasia, pulloja ja valaisinlasia. Vasta 1955 Kumelan palvelukseen tuli ensimmäinen suunnittelija, Ilmari Kumelan tytär Sirkku Kumela-Lehtonen (1933–2025), joka oli kouluttautunut keraamikoksi, lasialan opetusta ei Suomessa vielä saanut, ja alkoi suunnitella perheyritykselle edullisia käyttölasimalleja. Pysyi Kumelan pääsuunnittelijana 1976 asti. Kumelalle suunnitteli 1950 luvulla myös Maija Carlson ja 1959 lähtien italialaissyntyinen Armando Jacobino, joka toi tehtaan mallistoon erilaisia eläinaiheisia koriste-esineitä.
1960 luvulla Kumelan lasiesineitä suunnittelivat sisustussuunnittelija Olavi Ruottinen sekä korusuunnittelijat Jan Salakari ja Pentti Sarpaneva. Salakarin lasia, kuparia ja tuohta yhdistäviä esineitä myytiin Suomen Matkailuliiton kautta matkamuistoiksi, ja Sarpanevan metallisia koristeita ja kaiverruslaattoja sisältäviä lasiesineitä myytiin paljon merkkipäivälahjoiksi kultasepänliikkeiden kautta.
1970 luvulla Kumelan myydyimpiä tuotteita olivat Kaj Blomqvistin paksusta lasista tehdyt pintakuvioidut maljat ja maljakot. 1970 luvun lopulla suunnittelijoihin kuului myös Kaija Aarikka ja tuotevalikoimaan kristalliesineitä. 1973 öljykriisi kuitenkin nosti lasitehtaalle tärkeän energian hintaa ja solmittu Suomen EEC vapaakauppasopimus avasivat markkinat halvalle tuontilasille. Kumelan tehdas myytiin 1976 Rolf Alanderin omistamalle Humppilan lasitehtaalle, mutta toiminta loppui konkurssiin ensin 1981 nimellä Maderakka Oy ja lopullisesti 1985, jolloin yrityksessä työskenteli kolmisenkymmentä henkilöä. Tehtaan paikalla on nyt rivitaloalue tehtaan mukaan nimetyssä Kumelan kaupunginosassa.
Huom! Painike, joka näyttää koko kuvauksen on pelkästään visuaalinen.
Käyttäjäprofiili
Kirjaudu sisään, jos haluat nähdä profiilin ja lähettää viestejä.
Kirjaudu sisäänIlmoituksen metatiedot
Viimeksi muokattu: 23.3.2026 klo 12.57 ・ Ilmoituksen tunnus: 38766909
