Kuvagalleria
1941 Wehrmachtin sensuurin läpikäynyt lentopostikirje Saksasta Tanskaan
Myydään
Toimitus alkaen 2,95 € + ToriDiili-palvelumaksu 3,75 €
Shoppaile ToriDiilillä kuin verkkokaupassa
Toimituksen jälkeen sinulla on 24 tuntia aikaa tarkistaa tavara. Jos tavarassa on jotain vialla, saat rahasi takaisin
Tuotteen kuvaus
Kunto: Hyvä
Erittäin mielenkiintoinen WW2 aikainen lentopostikirjekuori joka on lähetetty Tennenbergin Luftwaffen lentotukikohdasta Saksasta --> Kööpenhaminaan. Leimattu 15.4.1941 klo. 11-12
Postimerkit (10 & 25 Pfennig): esittää Paul von Hindenburgia, joka toimi Saksan valtakunnanpresidenttinä vuosina 1925–1934. Hindenburg-sarjan merkkejä julkaistiin laajasti 1930-luvulla, ja ne pysyivät käytössä pitkään hänen kuolemansa jälkeenkin.
Kirje on käynyt läpi Wehrmachtin sotilas sensuurin joista merkit kirjekuoren takana:
Kuoren oikeassa reunassa on virallinen saksalainen sensuurisuljin (Zensurstreifen), jolla kirje on suljettu uudelleen sen tarkastamisen jälkeen:Paperinauhassa lukee toistuvasti "Geöffnet" (Avattu).
Nauhassa on kaksi virallista leimaa, joissa on Saksan valtakunnanleijona ja hakaristi. Leiman ympärillä oleva teksti "Oberkommando der Wehrmacht" viittaa Wehrmachtin ylimpään johtoon, joka vastasi ulkomaanpostin sensuroinnista.
Kirje on lähetetty Tannenbergin sotilaslentokentältä Fliegerhorstilta. Fliegerhorst oli Saksan ilmavoimien (Luftwaffe) virallinen nimitys sotilaslentokentilleen.
Eli kirjeen on lähettänyt Saksan ilmavoimien lentotukikohdassa palvellut tai työskennellyt henkilö H.G Hansen huhtikuussa 1941.
Lähettäjä tiedoissa oleva osoite Kiel Wik kertoo että tämä on maantieteellinen paikkakunta. Kyseessä on Kiel, Saksan merkittävä satama- ja laivastokaupunki Itämeren rannikolla. Tarkemmin ottaen tekstissä lukee Wik (tai viereinen Holtenau), joka oli erittäin tärkeä sotasataman ja sotilaslennoston alue. Tältä alueelta löytyi nimenomaan Tannenberg-niminen sotilasalue, jossa sijaitsi muun muassa Saksan laivaston (Marineoberkommando-Ost) suuri Tannenbergin radiovastaanottoasema ja viestikeskus (Funkempfangsstelle Tannenberg) sekä ilmapuolustusasemia. Lähellä sijaitsi myös Kiel-Holtenaun sotilaslentokenttä.
Vastaanottajana on ollut Frank Kreutzmann vastaanottajan ystävä, liiketuttu, sukulainen tms. Frankin nimi löytyy väestö luettelosta ja hän asui tuossa silloin uudessa asunnossa vuoteen 1960 asti.
Takana oleva punainen leima 8 Merkitys: Kyseessä on kirjeen tarkastaneen yksittäisen sensorivirkailijan henkilökohtainen leima.Rakenne: Leiman keskellä on numero tai kirjain (kuvassa näyttäisi olevan numero 8 tai vastaava merkki) ohuen ympyrän sisällä.Tarkoitus: Kun kirje avattiin ja sen sisältö luettiin, tarkastuksen suorittanut henkilö löi kuoreen oman tunnuksensa. Tämä tehtiin sisäisen laadunvalvonnan vuoksi – jos kirjeestä olisi myöhemmin paljastunut jotain säännösten vastaista, armeijan johto tiesi tarkasti, kuka sensori oli päästänyt kirjeen läpi.Leima toimii parina kuoren reunassa olevan virallisen sensuurinauhan kanssa ja todistaa, että kirje on käynyt läpi tarkan manuaalisen tarkastusprosessin Kielin tai Hampurin alueen sensuurikonttorissa.
Edessä oleva Violetti "A IX" -leima Tämä leima on virallinen saksalainen sensuurikonttorin tunnus:A-kirjain viittaa postitarkastuspaikkaan, joka tässä tapauksessa tarkoittaa Altona / Hamburg (Hampurin sensuurikonttoria). Hampurin konttori vastasi nimenomaan Pohjois-Eurooppaan ja Pohjoismaihin, kuten Tanskaan, suuntautuneen postiliikenteen tarkastamisesta.Roomalainen numero IX (9) määrittää tarkemman tarkastusosaston tai alaryhmän kyseisen sensuurikonttorin sisällä.Lyijykynällä tehty merkintä / kuittausA IX -leiman oikealla puolella näkyy haaleampi, käsin kirjoitettu lyijykynäkuittaus. Tällaiset käsinkirjoitetut merkinnät olivat sensuuriprosessissa hyvin yleisiä, ja niillä oli käytännön merkitys:Sensorin henkilökohtainen kuittaus: Kyseessä on kirjeen fyysisesti lukeneen ja tarkastaneen sensorivirkailijan oma allekirjoitus, puumerkki tai lyhenne. Se varmisti, että leiman lyömisen lisäksi vastuuhenkilö jätti kädenjälkensä hyväksynnän merkiksi.
Tämä kirjekuori antaa erinomaisen esimerkin siitä, miten tarkasti sotalaitos valvoi jokaista rajat ylittävää viestiä huhtikuussa 1941.
Tanskan ja Natsi-Saksan suhde toisen maailmansodan aikana oli poikkeuksellinen. Saksa miehitti Tanskan huhtikuussa 1940, mutta toisin kuin useimmissa muissa miehitetyissä maissa, Tanskan hallitus ja kuningas jäivät paikoilleen ja aloittivat "yhteistyöpolitiikan" Saksan kanssa.Tämän vuoksi tanskalaisten liikkuminen ja toiminta Saksassa oli tuohon aikaan suhteellisen vapaata. Tässä kirjeessä esiintyvän H. G. Hansenin kaltaiset tanskalaiset olivat Saksassa pääasiassa kolmesta eri syystä:
1. Vapaaehtoiset vierastyöläiset (Tysklandsarbejdere)Tämä on kaikkein todennäköisin syy kuoren lähettäjän sijoituspaikalle. Vuosien 1940–1945 välisenä aikana yli 100 000 tanskalaista matkusti vapaaehtoisesti töihin Saksaan.Miksi he menivät? Tanskassa oli talvisin erittäin korkea työttömyys (jopa yli 30 %) ja sotalama. Saksa puolestaan kärsi pahasta työvoimapulasta, koska sen oma miestyövoima oli rintamalla. Saksan valtio tarjosi hyvää palkkaa, josta osan työläiset saivat lähettää suoraan kotiin perheilleen Tanskaan.Mitä he tekivät? He työskentelivät metalliteollisuudessa, sotatarviketehtaissa, maataloudessa ja rakennustyömailla. Erittäin suuri määrä tanskalaisia rakennusmiehiä ja mekaanikkoja työskenteli nimenomaan Kielin sotasatamassa ja sen lähialueiden sotilaslentokentillä (kuten kirjeen Fliegerhorst Tannenberg) korjaamassa ja rakentamassa infrastruktuuria.
2. Sotilasvapaaehtoiset (Frikorps Danmark)Osa tanskalaisista meni Saksaan sotilaallisista syistä. Kesällä 1941 perustettiin Frikorps Danmark (Tanskan vapaajoukot), johon liittyi noin 6 000 tanskalaista vapaaehtoista taistelemaan Saksan Waffen-SS-joukkojen riveissä.He saivat sotilaskoulutuksensa Saksan sisällä sijaitsevilla parakeilla ja harjoitusalueilla ennen kuin heidät lähetettiin itärintamalle Neuvostoliittoa vastaan. Heidän joukossaan oli paljon Tanskan saksalaisvähemmistöä sekä antikommunisteja.
3. Merimiehet ja kauppalaivastoTanska oli Saksan tärkeä taloudellinen kumppani, ja Tanskasta vietettiin valtavia määriä ruokaa (lihaa, voita ja maitotuotteita) Saksan armeijan tarpeisiin. Monet tanskalaiset merimiehet ja rahtilaivojen miehistöt liikkuivat jatkuvasti Kielin ja Hampurin kaltaisten suurten pohjoissaksalaisten satamakaupunkien välillä huolehtimassa tästä rahtiliikenteestä.Sodan jälkipyykkiVaikka työhön lähtö Saksaan oli vuonna 1941 virallisesti Tanskan oman hallituksen tukemaa ja täysin laillista, sodan päätyttyä vuonna 1945 asenteet muuttuivat. Saksaan lähteneitä vierastyöläisiä (Tysklandsarbejdere) alettiin pitää pettureina, ja monet heistä joutuivat yhteiskunnan hylkimiksi, vaikka he olivat lähteneet matkaan puhtaasti elättääkseen perheensä.Tämä hallussasi oleva kirje on siis hieno dokumentti ajalta, jolloin kymmenet tuhannet tanskalaiset pitivät Saksan sotakoneiston rattaita pyörimässä työskentelemällä sen sotilaskohteissa.
Käyttäjäprofiili
Kirjaudu sisään, jos haluat nähdä profiilin ja lähettää viestejä.
Kirjaudu sisäänIlmoituksen metatiedot
Viimeksi muokattu: 26.6.2026 klo 17.52 ・ Ilmoituksen tunnus: 43293833
