Kuvagalleria
(1/5)
Valtakunta
Myydään
179 €
Ilmainen toimitus + ToriDiili-palvelumaksu 10,86 €
Shoppaile ToriDiilillä kuin verkkokaupassa
Toimituksen jälkeen sinulla on 24 tuntia aikaa tarkistaa tavara. Jos tavarassa on jotain vialla, saat rahasi takaisin
Ostoskori
Luo paketti
Osta enemmän samalta myyjältä ja maksa vain yhdet toimituskulut.
Tuotteen kuvaus
Kunto: Hyvä
Eero Koivistoinen – Valtakunta (1968) | Alkuperäinen LP, Otava
Myydään suomalaisen jazzin ja kokeellisen musiikin hämmästyttävä harvinaisuus, Eero Koivistoisen Valtakunta vuodelta 1968.
Kyseessä on Otavan Kirjallinen äänilevy -sarjassa julkaistu alkuperäinen vinyylipainos (OTA LP 66), joka yhdistää modernia suomalaista runoutta, avantgarde-jazzia ja 1960-luvun psykedeelistä musiikkia.
Levy oli aikaansa edellä.
Levyllä esiintyvät muun muassa Vesa-Matti Loiri, Seija Simola ja Eero Raittinen. Valtakunta on suomalaisen kokeellisen musiikin merkittäviä varhaisia julkaisuja ja kiinnostava keräilykohde.
Levyn tiedot:
- Artisti: Eero Koivistoinen
- Albumi: Valtakunta
- Vuosi: 1968
- Levy-yhtiö: Otava
- Luettelonumero: OTA LP 66
- Alkuperäinen keltainen Otavan etiketti
- Avattava gatefold-kansi
- Tekstit mukana. Se on osa avattavaa gatefold-kantta ja sisältää kappaleiden sanat sekä muuta levyyn liittyvää tekstiä.
Liite on säilynyt kokonaisena ja on ikäänsä nähden hyvässä kunnossa. Ilmoituksen neljännessä kuvassa näkyy tekstiliite kokonaisuudessaan ja viidennessä kannen muu sisäpuoli.
Kunto: Kansissa ikään nähden normaalia kulumista. Etiketti siisti. Soi hyvin. Katso kuvat.
Harvinainen ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostava alkuperäisjulkaisu suomalaisen jazzin ja vinyylien keräilijälle.
------------------------------
# Eero Koivistoinen teki vuonna 1968 sen, mistä The Doors tuli tunnetuksi kymmenen vuotta myöhemmin
*Suomalaisen jazzin unohdettu mestariteos Valtakunta haastaa käsityksemme siitä, missä 1960-luvun musiikilliset vallankumoukset todella tapahtuivat.*
Kun The Doors julkaisi vuonna 1978 albumin *An American Prayer*, Jim Morrisonin runous yhdistyi psykedeeliseen rockiin, jazziin ja kokeellisiin äänimaisemiin tavalla, joka tuntui poikkeukselliselta. Morrisonin vuosina 1969–1970 tallennetut runot saivat uuden elämän, kun yhtyeen elossa olleet jäsenet rakensivat niiden ympärille musiikillisen kokonaisuuden.
Mutta Suomessa oli tehty jotakin hämmästyttävän samankaltaista jo kymmenen vuotta aikaisemmin.
Vuonna 1968 ilmestyi Eero Koivistoisen *Valtakunta*, Otavan kirjallisten äänilevyjen sarjassa julkaistu albumi, joka yhdisti suomalaista modernia runoutta, jazzia, rockia, improvisaatiota ja psykedeelisiä vaikutteita. Levyn esiintyjäkaartiin kuuluivat muun muassa Vesa-Matti Loiri, Seija Simola ja Eero Raittinen. Tekstit olivat aikansa merkittäviltä suomalaisilta runoilijoilta, kuten Pentti Saarikoskelta, Tuomas Anhavalta, Hannu Mäkelältä ja Jarkko Laineelta.
Lopputuloksena syntyi teos, joka kuulostaa monin paikoin hämmästyttävän modernilta vielä lähes kuusi vuosikymmentä myöhemmin.
## Kaksi albumia, sama taiteellinen ajatus
*Valtakunnan* ja *An American Prayerin* yhtäläisyys ei perustu yksittäiseen melodiaan tai sovitukseen. Kyse on paljon perustavanlaatuisemmasta asiasta: tavasta ymmärtää runous osaksi musiikkia.
Molemmilla albumeilla puhuttu sana muuttuu instrumentiksi. Runon rytmi ohjaa musiikkia, ja musiikki puolestaan muuttaa runon merkitystä. Perinteisen säkeistöjen ja kertosäkeiden varaan rakentuvan laulun sijaan syntyy jatkuvasti muuttuvia äänellisiä maisemia.
Koivistoisen *Television ohjelma on loppunut* ja Morrisonin *The Movie* ovat tästä kiinnostavia esimerkkejä. Molemmissa arkinen todellisuus muuttuu surrealistiseksi kokemukseksi, jossa lausunta ja musiikki muodostavat oman maailmansa.
Samoin *Kello kuusi* ja *Ghost Song* osoittavat, kuinka puheen rytmi, instrumentaalinen toisto ja psykedeelinen tunnelma voivat muodostaa kokonaisuuden ilman perinteistä laulurakennetta.
Eroakin on. Morrisonin musiikillinen maailma perustuu vahvasti bluesiin ja psykedeeliseen rockiin. Koivistoisen lähtökohtana on jazz, jonka ympärille hän rakentaa vaikutteita kamarimusiikista, modernismista ja aikakauden kokeellisesta populaarimusiikista.
Silti levyjä kuunnellessa on vaikea välttyä ajatukselta, että niiden tekijät etsivät ratkaisuja hyvin samankaltaiseen taiteelliseen kysymykseen.
Miten runoudesta tehdään musiikkia ilman, että runous menettää itsenäisyytensä?
## Koivistoinen oli ajoissa – mutta ei ensimmäinen
Musiikkihistoriassa on syytä erottaa toisistaan ensimmäisenä tekeminen ja poikkeuksellisen varhain tekeminen.
Runouden ja jazzin yhdistäminen ei syntynyt Suomessa vuonna 1968. Yhdysvaltalaiset beat-runoilijat olivat kokeilleet sitä jo 1950-luvulla. Kenneth Rexroth lausui runojaan jazzmuusikoiden säestyksellä, ja Charles Mingusin *The Clown* vuodelta 1957 yhdisti Jean Shepherdin kertomuksen improvisoivaan jazzorkesteriin.
Myös The Doors oli jo vuonna 1967 julkaissut *The End* -kappaleen, jossa Morrisonin runollinen ilmaisu, improvisaatio ja dramaattinen musiikillinen rakenne yhdistyivät.
Frank Zappa ja The Mothers of Invention puolestaan kehittivät samaan aikaan kokeellista rockia, jossa puhe, satiiri, äänikollaasit ja musiikilliset tyylinvaihdokset muodostivat uudenlaisia kokonaisuuksia.
Koivistoinen ei siis keksinyt runouden ja musiikin yhdistämistä.
Hänen saavutuksensa oli siinä, kuinka kunnianhimoisesti hän toteutti ajatuksen suomalaisessa musiikkiympäristössä vuonna 1968.
*Valtakunta* ei ollut pelkkä runonlausuntalevy jazzsäestyksellä. Se oli sävelletty ja sovitettu albumikokonaisuus, jossa musiikki ja teksti olivat tasavertaisia taiteellisia elementtejä.
Tässä suhteessa se kuuluu samaan kansainväliseen kehityslinjaan kuin aikakauden merkittävimmät kokeelliset rock- ja jazzteokset.
## Miksi maailma ei tunne Valtakuntaa?
Tässä tullaan suomalaisen kulttuurihistorian kannalta kiinnostavimpaan kysymykseen.
Miksi Jim Morrisonin *An American Prayer* tunnetaan kansainvälisesti, mutta Eero Koivistoisen *Valtakunta* on jäänyt lähinnä jazzharrastajien ja levykeräilijöiden tietoisuuteen?
Ensimmäinen selitys on kieli.
Morrison kirjoitti englanniksi ja toimi yhdessä maailman tunnetuimmista rockyhtyeistä. Koivistoisen albumin tekstit olivat suomeksi, mikä rajoitti niiden ymmärrettävyyttä kansainväliselle yleisölle.
Toinen selitys liittyy musiikkiteollisuuteen.
The Doorsin takana oli kansainvälinen levy-yhtiö Elektra ja valtava rockyleisö. *Valtakunnan* julkaisi suomalainen kirjankustantamo Otava kirjallisten äänilevyjensä sarjassa.
Kolmas selitys liittyy ajoitukseen.
Koivistoisen kansainvälinen läpimurto tapahtui vuonna 1969, kun hänen yhtyeensä voitti Montreux'n jazzfestivaalin yhtyekilpailun. *Valtakunta* oli silloin jo julkaistu.
Albumi syntyi siis ennen kuin sen tekijällä oli kansainvälistä tunnettuutta, joka olisi voinut auttaa teosta löytämään yleisönsä.
Nämä ovat uskottavia selityksiä, mutta eivät vielä koko totuus. Emme esimerkiksi tiedä riittävän tarkasti, millaista kansainvälistä jakelua albumilla oli tai kuinka paljon se sai huomiota ulkomaisessa musiikkilehdistössä ilmestyessään.
## Unohdettu levy löydetään uudelleen
Vaikka *Valtakunta* ei noussut kansainväliseksi klassikoksi ilmestyessään, sen myöhempi historia kertoo toisenlaista tarinaa.
Vuonna 2016 saksalainen HiFi Test arvioi albumin uusintapainoksen ja totesi alkuperäisen levyn saavuttaneen huomattavan keräilyarvon. Arviossa viitattiin korkeisiin kolminumeroisiin hintoihin, joita alkuperäiskappaleista oli maksettu.
Tämä kertoo siitä, että *Valtakunta* oli jo vuosia sitten löytänyt kansainvälisen keräilijäyleisönsä.
Myöhemmät uusintajulkaisut ovat tuoneet albumin myös uusien kuuntelijoiden saataville.
Musiikkihistoriallisesti kyse on tutusta ilmiöstä. Teos, joka ei omana aikanaan löydä suurta yleisöä, saatetaan tunnistaa merkittäväksi vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
Alkuperäinen kaupallinen menestys ja myöhempi taiteellinen arvostus ovat kaksi eri asiaa.
## Vaikuttiko Koivistoinen The Doorsiin?
Tähän kysymykseen vastaus on selvä: suorasta vaikutuksesta ei ole näyttöä.
Ei ole tiedossa, että Jim Morrison tai muut The Doorsin jäsenet olisivat kuulleet *Valtakunnan* tai saaneet siitä vaikutteita.
On myös muistettava, että Morrisonin runollinen musiikki-ilmaisu kehittyi jo ennen Koivistoisen albumia. The Doorsin vuonna 1967 julkaisema esikoisalbumi on tästä riittävä osoitus.
Siksi olisi perusteetonta väittää, että The Doors olisi kopioinut Koivistoista.
Kiinnostavampaa on kysyä, miksi kaksi toisistaan riippumatonta musiikillista maailmaa päätyi samankaltaisiin ratkaisuihin.
Vastaus löytyy todennäköisesti 1960-luvun laajemmasta kulttuurisesta murroksesta.
Jazzin improvisaatio, beat-runous, surrealismi, psykedeelinen rock ja kokeellinen taidemusiikki alkoivat vaikuttaa toisiinsa. Perinteiset rajat kirjallisuuden, teatterin ja musiikin välillä menettivät merkitystään.
Koivistoinen ja Morrison olivat saman aikakauden lapsia, mutta heidän taiteelliset lähtökohtansa olivat erilaiset.
Toinen lähestyi runoutta jazzsäveltäjänä. Toinen lähestyi musiikkia runoilijana ja rocklaulajana.
Lopputuloksissa on silti hämmästyttävää sukulaisuutta.
## Musiikkihistoria ei synny vain Lontoossa ja Los Angelesissa
*Valtakunnan* merkitys ulottuu lopulta yhtä albumia laajemmalle.
Populaarimusiikin historia kirjoitetaan usein suurten angloamerikkalaisten musiikkikeskusten näkökulmasta. Lontoo, New York, Los Angeles ja San Francisco hallitsevat kertomusta siitä, missä uudet musiikilliset ideat syntyivät.
Pienempien maiden samanaikaiset kokeilut jäävät helposti sivuun.
Suomalainen jazz ei kuitenkaan kehittynyt kansainvälisestä musiikkimaailmasta erillään. Koivistoinen seurasi aikansa uusia virtauksia ja sovelsi niitä omalla tavallaan.
*Valtakunta* osoittaa, että Suomessa tehtiin jo vuonna 1968 musiikkia, joka oli taiteellisilta lähtökohdiltaan verrattavissa kansainvälisen avantgarden kiinnostavimpiin kokeiluihin.
Tämä ei tarkoita, että suomalaiset olisivat keksineet kaiken ensin.
Se tarkoittaa, että suomalaiset olivat mukana kehityksessä paljon aikaisemmin ja kunnianhimoisemmin kuin kansainvälinen musiikkihistoria antaa ymmärtää.
## Kymmenen vuoden etumatka – vai kaksi rinnakkaista vallankumousta?
Kun *Valtakuntaa* ja *An American Prayeria* kuuntelee rinnakkain, kymmenen vuoden julkaisuväli tuntuu yllättävältä.
Koivistoisen albumi kuulostaa monilta osin teokselta, jonka voisi sijoittaa 1970-luvun lopun kokeellisen rockin ja spoken word -musiikin maailmaan.
Silti se valmistui jo kesällä ja syksyllä 1968.
Tarkka musiikkihistoriallinen johtopäätös ei ole, että Koivistoinen olisi ollut Morrisonia kymmenen vuotta edellä kaikessa. Morrisonin oma runollinen ilmaisu oli kehittynyt jo ennen *Valtakuntaa*, ja *An American Prayerin* pohjana olleet runoäänitykset tehtiin vuosina 1969–1970.
Sen sijaan Koivistoinen julkaisi valmiin, runouden ja kokeellisen musiikin yhdistävän albumin kymmenen vuotta ennen kuin Morrisonin runoista koottu *An American Prayer* ilmestyi.
Se on jo itsessään merkittävä saavutus.
Ehkä kiinnostavin kysymys ei lopulta olekaan, kumpi teki jotakin ensimmäisenä.
Kiinnostavampaa on, kuinka paljon 1960-luvun musiikkihistoriasta on edelleen kertomatta vain siksi, että sen tekijät työskentelivät suurten musiikkimarkkinoiden ulkopuolella.
**Eero Koivistoisen *Valtakunta* ansaitsisi paikkansa kansainvälisen kokeellisen musiikin historiassa – ei suomalaisena kuriositeettina, vaan yhtenä aikakautensa varhaisista ja omaperäisistä runouden ja musiikin synteeseistä.**
---
### Lähteet ja lisälukemista
1. Kansalliskirjasto / Finna: Eero Koivistoinen, *Valtakunta*, Otava, 1968. Julkaisu- ja äänitystiedot.
2. HiFi Test (Saksa), 2016: [Eero Koivistoinen – Valtakunta](https://www.hifitest.de/test/schallplatte/svart-records-eero-koivistoinen--valtakunta-13061). Uusintapainoksen arvio ja alkuperäislevyn keräilyarvo.
3. Svart Records: *Valtakunta*-albumin uusintajulkaisut ja julkaisuhistoria.
4. The Doors / Elektra: *An American Prayer* (1978), albumin julkaisu- ja äänityshistoria.
5. Charles Mingus: *The Clown* (Atlantic, 1957).
6. The Fugs: *The Fugs First Album* (1965).
7. The Doors: *The Doors* (Elektra, 1967).
8. Frank Zappa & The Mothers of Invention: *We're Only in It for the Money* (Verve, 1968).
*Huomautus: Artikkelin musiikilliset rinnastukset ovat tulkinnallisia. Koivistoisen ja The Doorsin välistä suoraa vaikutussuhdetta tai Valtakunnan vuosien 1968–1970 kansainvälistä lehdistövastaanottoa ei ole voitu vahvistaa.*
Käyttäjäprofiili
Kirjaudu sisään, jos haluat nähdä profiilin ja lähettää viestejä.
Ilmoituksen metatiedot
Viimeksi muokattu: 2.11.2026 klo 14.07 ・ Ilmoituksen tunnus: 49308982
