Kuvagalleria
Erkki Tanttu 1907-1985
Tuotteen kuvaus
Kunto: Hyvä
Erkki Tanttu (1907-1985) näyttely Retretti 15.2-20.4.1987, kustantaja Helsingin taidetalo, kirjastopoisto
Erkki Lauri Tanttu (vuoteen 1913 Lydén; 3. lokakuuta 1907 Viipuri – 5. toukokuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen kuvittaja, taidegraafikko ja sarjakuvapiirtäjä. Hänen tunnetuimmat työnsä ovat sananparsikuvitukset sekä sarjakuva Rymy-Eetu.
Erkki Tantun vanhemmat olivat asemapäällikkö Eliel Laurentius Lydén (1877–1954) ja opettaja Lyyli Hilja Maria Lydén (o.s. Tanttu). Vanhemmat erosivat 1913, jolloin Lyyli Tanttu palasi käyttämään tyttönimeään ja vaihtoi sen myös poikansa sukunimeksi. Tantut muuttivat Viipurista sisällissodan jälkeen 1919 ja asuivat ensin Helsingissä, sitten Nastolassa ja sitten Lappeenrannassa. Erkki Tantun koulunkäynti jäi katkonaiseksi: hän kävi keskikoulun ensimmäisen luokan Viipurin suomalaisessa lyseossa ja Helsingin normaalilyseossa, tentti toisen ja kolmannen luokan opettajaäitinsä johdolla ja kävi neljännen ja viidennen luokan Lappeenrannan yhteiskoulussa. Koulunkäynnin ohessa hän työskenteli muun muassa maataloustöissä ja rautatietyömailla.
Kuvittajana Tanttu oli täysin itseoppinut. Hän pääsi 1926 työntekijäksi WSOY:n painolaitoksille Porvooseen, jossa hän työskenteli viisi vuotta ja oppi kirjagraafikon työn perusteet käytännön kautta. Tantun oman kertoman mukaan hänen suosittelijanaan toimi taidemaalari Akseli Gallen-Kallela, jolle hänet oli esitelty muutaman tuttavantuttavan avulla. Oltuaan puoli vuotta oppipoikana latomossa ja kuvitusosastolla hän sai vakituisen paikan retusoijana syväpainossa. WSOY:n kustannuksella Tanttu myös opiskeli lukuvuoden 1929–1930 Helsingin Taideteollisessa Keskuskoulussa. Muistelmissaan Tanttu arvioi taidekoulua ironisesti: "Ehkä on onni, etten joutunut sitä koulua käymään enempää, olisivat varmaan onnistuneet hävittämään vähänkin persoonallisuuden työstäni."
Vuonna 1931 Tanttu siirtyi WSOY:n kustantaman ja Ilmari Turjan toimittaman Kansan Kuvalehden taittajaksi ja kuvittajaksi. Vielä samana vuonna hän siirtyi vastaaviin tehtäviin Hakkapeliitta-lehteen, suojeluskuntien pää-äänenkannattajaan, jossa hän työskenteli seuraavat kolmetoista vuotta. Kevään 1934 hän opiskeli apurahan turvin Kunstschule Maxon-Kallenbergerissä Münchenissä. Jatkosodassa Tanttu toimi tk-piirtäjänä ja haavoittui keväällä 1941 Aunuksen rintamalla.
Sodan jälkeen suojeluskunnat ja Hakkapeliitta-lehti lakkautettiin 1944, jolloin Tanttu siirtyi loppuiäkseen vapaaksi taiteilijaksi. Päätöstä siivitti Kustannusosakeyhtiö Otavalta saatu työ Aleksis Kiven Kihlauksen kuvittamisesta. Otavan kirjojen kuvittamisesta tulikin säännöllinen osa hänen uraansa. Kirjankuvitustyön lisäksi Tanttu työskenteli sarjakuvapiirtäjänä ja julkaisi sananparsikuvituksia sekä grafiikkaa.
Erkki Tantun puoliso oli vuodesta 1935 Eva Greta Helena Tanttu (o.s. Heurlin). Hänen kolmesta pojastaan tuli kaikista taiteilijoita. Juha Tantusta (1936–1998) toimittaja ja pakinoitsija, Timo Tantusta (1939–) valokuvaaja ja Markku Tantusta (1944–) graafikko.
anttu loi Rymy-Eetu-sarjakuvansa jo WSOY:n aikanaan. Nimen sarjakuvan sankarille, vantteralle ja väkivahvalle mursunviiksiselle miehelle, antoi Ilmari Turja. Sarjakuva ilmestyi muutamia taukoja lukuun ottamatta neljän vuosikymmenen ajan: ensin Nuori Voima -lehdessä ja Kansan Kuvalehdessä, vuosina 1936–1944 Hakkapeliitta-lehdessä, vuosina 1945–1955 jälleen Kansan Kuvalehdessä ja sen jälkeen 1970-luvulle asti Radiokuuntelijassa ja Käytännön Maamiehessä. Sarjakuvista koottiin vuosittain joulun alla ilmestynyt albumi, joissa muuten mykkään sarjakuvaan oli lisätty Tauno Karilaan riimittelemät kuvatekstit. Alkuperäisiä Rymy-Eetu-albumeita ilmestyi kaikkiaan 31 kappaletta.
Markku Tantun mukaan hänen isänsä ei pitänyt kovinkaan paljon Rymy-Eetun piirtämisestä, mutta se muodosti perheen ainoan säännöllisen tulonlähteen. Eetu toi Erkki Tantulle lopulta Suomen sarjakuvaseuran Puupäähatun vuonna 1982. Perusteluissa hänen kuvattiin olleen "aikaansa edellä" suomalaisten sarjakuvapiirtäjien joukossa.
Tantun oma lempityö olivat sananparsikuvitukset. Hän teki niistä ensimmäiset vuonna 1941 joensuulaiselle Rajaimme vartija -lehdelle ja piirsi niitä säännöllisesti 1970-luvulle saakka. Tanttu toimitti kuvituksistaan viisitoista sananparsikokoelmaa, joista yksitoista oli alkuperäisteoksia ja neljä kokoomateoksia. Hänen kuolemansa jälkeen erilaisia valikoimia on toimitettu lisää.
Nuori Voima -lehdessä Tantun kuvitusta nähtiin jo vuodesta 1926 alkaen. Pilakuvia hän piirsi moniin eri lehtiin, kuten Tuulispäähän ja Veitikkaan sekä Veli Giovannin lehtiin.
Tantun tunnetuimpia töitä ovat hänen kuvittamanaan (Otava 1961) julkaistu Aleksis Kiven Seitsemän veljestä sekä suomalaisten sananparsien kokoelmat, joita on ilmestynyt 11 kirjaa. Tanttu kuvitti myös muun muassa Unto Seppäsen romaanin Evakko (1954) ja Yrjö Jylhän Kiirastuli-runokokoelman uusintapainoksen (1951).
Kirjankansia Tanttu teki noin kaksisataa ja ex libriksiä lähes saman verran.lähde? Hän teki kansia muun muassa Pentti Haanpään ja Paavo Rintalan kirjoihin.
Käyttäjäprofiili
Kirjaudu sisään, jos haluat nähdä profiilin ja lähettää viestejä.
Kirjaudu sisäänIlmoituksen metatiedot
Viimeksi muokattu: 5.5.2025 klo 15.30 ・ Ilmoituksen tunnus: 16106292
