Kuvagalleria
(1/5)
Gunnar Pohjola "Pyynikin uimalaitos"
Myydään
280 €
Myyjä ei ole vielä aktivoinut ToriDiiliä. ToriDiili on Torin uusi maksu- ja kuljetuspalvelu, jolla kotiutat torilöydöt nopeasti ja turvallisesti. Lue lisää
Tuotteen kuvaus
Kunto: Hyvä
Gunnar Pohjola "Pyynikin uimalaitos" -55 vedos mittoja kehysten päältä korkeus n.44cm leveys n.58cm kuva-aukko korkeus n.27cm leveys n.40,5cm
Palomäen uimalaitos oli Tampereen Pyynikillä Pyhäjärven rannassa Koulukadun eteläpäässä vuosina 1908–1962 toiminut uimalaitos.
Kesäksi 1908 valmistuneessa uimalaitoksessa oli aluksi erilliset umpinaisen aidan erottamat uima-altaat ja hyppykerrokset naisille ja miehille, tilat oli kuitenkin mahdollista yhdistää näytöksien ja kilpailuiden ajaksi. Myöhemmin tiloja erottanut aita poistettiin kokonaan. Uimalaitosta käyttivät 1904 perustettu Tampereen Uimaseura ja 1919 perustettu Työväen Uimarit. Seurat hoitivat uimalaitosta vuorotellen vuodesta 1925 alkaen ja ne hoitivat myös vuonna 1929 Näsijärven rantaan valmistunutta Rauhaniemen kansankylpylää. Palomäen uimalaitoksen käyttö väheni sen jälkeen kun Tampereelle valmistui 1957 Pyynikin uimahalli. Uimalaitos oli käytössä vuoteen 1962 saakka ja se purettiin talvella 1963.
Vuonna 2004 paljastettiin uimalaitoksen entisellä sijaintipaikalla Olli Tasasen tekemä muistokivi ja -laatta
Arvo Gunnar Pohjola (25. joulukuuta 1927 Tyrvää – 27. helmikuuta 2008 Tampere) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko, myös taiteilijaprofessori. Pohjola kuvasi usein surrealismin sävyisissä teoksissaan arkielämää, sen ihanuutta ja kurjuutta. Hänen tuotantoonsa kuuluu paljon piirustuksia, muun muassa tussilla.
Gunnar Pohjola sai taidekoulutuksensa Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1952–1955. Kuten monet 1940- ja 1950-luvun Tampereella, Pohjola sai varhaisimman oppinsa Tampereen työväenopistossa ja Tampereen Taiteilijaseuran piirustusilloissa. Taideakatemian koulun jälkeen hän asettui Tampereelle, jossa hän osallistui aktiivisesti taide-elämään. Hän oli muun muassa Tampereen taiteilijaseurakunnan johtokunnan jäsen vuosina 1994–1998. Pohjola asui suurimman osan elämästään Tampereella Amurin kaupunginosassa vaimonsa Essin kanssa. Pariskunnalla on kaksi poikaa.
Pohjolan pienikokoiset teokset kuvaavat vieraantuneen ihmisen tuntemuksia, riittämättömyyden tunnetta, surumielisyyttä, nöyryyttä ja leikillisyyttä. Niiden eleginen tuntu yhdistyy inhimilliseen sanomaan usein herkällä tavalla. Usein teokset olivat pieniä piirustuksia tai akvarelleja, joista läheltä katsomalla avautui suuria tunteita. Hänen ensimmäinen teoksensa oli Helsinki vuodelta 1953.
Pohjola toimi piirustuksen ja maalauksen opettajana Tampereen työväenopistossa vuosina 1959–1966. Hän piti useita yksityisiä näyttelyjä eri puolilla Suomea vuodesta 1957, ja yhteisnäyttelyissä hän oli mukana vuodesta 1953. Ulkomailla hän osallistui suomalaisten taiteilijoiden yhteisnäyttelyihin muiden muassa Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Puolassa, Tšekkoslovakiassa, Neuvostoliitossa ja Japanissa.
Pienimuotoisten teosten ohella Pohjola teki joitakin seinämaalauksia muun muassa Raholan ja Tammelan kansakouluihin. Muutkin seinämaalaukset ovat Tampereen seudulla, enimmäkseen ne ovat 1950-luvulta, jolloin seinämaalauksia tehtiin paljon. Gunnar Pohjola oli myös yksi neljästä haastatellusta Vappu Lepistön lisensiaatintyössä Kuvataiteilija taidemaailmassa (1991)
Huom! Painike, joka näyttää koko kuvauksen on pelkästään visuaalinen.
Käyttäjäprofiili
Kirjaudu sisään, jos haluat nähdä profiilin ja lähettää viestejä.
Kirjaudu sisäänIlmoituksen metatiedot
Viimeksi muokattu: 17.11.2025 klo 12.22 ・ Ilmoituksen tunnus: 26235268
