Kuvagalleria
Kreeta Haapasalo soittaa kanneltaan Arvid Liljelund 1885 lue ilmoitus
Myydään
1 €
Tuotteen kuvaus
Kunto: Hyvä
Myydään "Kreeta Haapasalo soittaa kanneltaan". Arvid Liljelund. (1885 WSOY). Korkeus 63 cm, leveys 52 cm
Huutokaupan hinta arvio lause oli että useampi satanen ilman huutokauppaa kuitenkin vaikea arvioida hintaa tarkemmin mutta useampi satanen
Taulun kunto on erittäin hyvä
Tässä tietoa taulun taustoista
Emanuel Arvid Liljelund (20. tammikuuta 1844 Uusikaupunki – 21. heinäkuuta 1899 Uusikaupunki) oli suomalainen tunnettu taidemaalari. Liljelund opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1863–1864 ja Helsingissä 1864–1865. Hän jatkoi sitten opintojaan Düsseldorfin taideakatemiassa Saksassa 1866–1869. Hän alkoi pitää näyttelyitä vuodesta 1870 lähtien
Liljelund oli arvostettu ja palkittu maalari. Hän sai Pietarin taideakatemian arvonimen Ensiluokan taiteilija.[1] Liljelund maalasi tarkkoja kansatieteellisiä kuvauksia talonpoikaistupien sisustuksesta ja kansanpukuja käyttävistä ihmisistä. Hän teki maalausretkiä erityisesti ruotsinkielisen Pohjanmaan rannikolle mutta myös muualle Suomeen. Liljelund vietti kesiään synnyinkaupungissaan Uudessakaupungissa ja teki maisemamaalauksia Uudenkaupungin saaristosta. Hänen töistään on tehty postikortteja jo sata vuotta sitten. Monet korteista tehtiin värillisinä. Kustantajana oli muun muassa Oy Launis Ab sekä w.s.o.y
Tunnetuimpia työtä
Kilttipiika, 1876
Kansanpukujen osto Säkylässä , 1878
Lähtö Pariisista (Jäähyväiset Montmartrelle), 1884
Sisäkuva Taivassalon kirkosta, noin 1884
Jääsken kirkon alttaritaulu Tulkaa minun tyköni, 1888 (nykyisin Imatrakosken kirkossa
Sekä Kreeta Haapasalo soittaa kanneltaan 1885
Kreeta Haapasalo (o.s. Järvilä, 13. marraskuuta 1813 Kaustinen – 29. maaliskuuta 1893 Jyväskylä) oli suomalainen ensimäisiä tunnetuja kanteleensoittaja ja kansanlaulaja
Aluksi Haapasalo kiersi soittamassa kannelta lähipitäjissä hankkiakseen lisäansioita perheen elättämiseen, mutta myöhemmin hän kiersi myös itse esiintymisen vuoksi. Ensimmäiset matkat lähikaupunkeihin Haapasalo teki vuonna 1849. Hänellä oli toisinaan matkoilla mukanaan myös miehensä ja osa lapsista. Myöhemmin hän esiintyi myös yhdessä tyttärensä Kreeta Sofia Räisäsen sekä sisarensa tyttärentyttären Sanna Purolan kanssa. Vuonna 1853 Haapasalo vieraili ensimmäisen kerran Helsingissä. Zachris Topelius kirjoitti hänestä Helsingfors Tidningar -lehteen, minkä ansiosta hän sai tunnettuutta säätyläisten piirissä. Helsingin matkalta jäi käyttöön myös perheen Vetelin asuinpaikasta juontuva sukunimi.[1]
Haapasalo kiersi laulamassa ja soittamassa kannelta ympäri Suomea ja vieraili Pietarissa vuosina 1859 ja 1866 sekä Tukholmassa 1860. Kansanperinteen kerääjä Lilli Lilius kirjoitti ”Kantele-Kreetan” elämäkerran haastateltuaan tätä Varkaudessa vuonna 1887.[1]
Haapasalo teki myös omia sävellyksiä, joista tunnetuimpia ovat Kleofas Immanuel Nordlundin sanoittama Kanteleeni, joka on myös evankelisen herätysliikkeen laulukirjassa Siionin kannel laulu 479 (sama säkeistö on myös Nordlundin laulussa "Oi minkä onnen autuuden", laulu 318, sen 5. säkeistö, samoin myös laulukirjassa Viisikielinen, numeroilla 177 ja 403) sekä Kreeta Haapasalon joululaulu. Jälkimmäisen ovat levyttäneet muun muassa Taru Valjakka ja Sakari Kukko. Sävellyksiä ovat tallentaneet myös Ilmari Krohn ja A. A. Borenius.
Haapasalon muistomerkkejä on Kaustisen kirkon edustalla (Ilmari Wirkkala 1954), Varkaudessa Pirtinniemen hautausmaan vieressä (1985) ja Jyväskylän vanhalla hautausmaalla . Haapasalon esiintymisistä on maalattu yhteensä viisi maalausta, joista tunnetuin on vuonna 1885 valmistunut Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa.
Käyttäjäprofiili
Kirjaudu sisään, jos haluat nähdä profiilin ja lähettää viestejä.
Kirjaudu sisäänIlmoituksen metatiedot
Viimeksi muokattu: 21.8.2025 klo 19.36 ・ Ilmoituksen tunnus: 29126156