Kuvagalleria
(1/5)
Liechtenstein, Saksa. - 155 different Notgeld banknotes including POW camp -
Myydään202 €
Kuvaus
Ilmoitettu hinta on Osta heti -hinta, eikä se sisällä 9 %:n ostajakomissiota, 3 €:n ostajamaksua eikä toimituskuluja (tuotteet sijaitsevat ulkomailla). Tarkat kustannukset löytyvät Catawikin verkkosivustolta.
Täytyy nähdä! Ole hyvä ja katso kuvat.
Saksa ja Liechtenstein - 155 (!) erilaista Notgeld-rahapaperia 1918/1922 - mukaan lukien POW-leirin.
Säilytystilanteen mukaan on yli 155 erilaista hätäseteliä, mukaan lukien useita täydellisiä sarjoja ja useita 'parempia' kappaleita. Näihin kuuluvat muun muassa Liechtenstein (täydellinen sarja) ja muutamia harvinaisia vankileirivankeijan (POW, Kriegsgefangenenlager) seteleitä leiristä Zerbst.
Ole hyvä ja katso muita Catawiki-huutokauppaniilmoituksiani saadaksesi lisää kolikoiden kokoelmia. ja/tai lisää meidät suosikkeihisi, jotta löydät tulevat huutokauppalot helposti.
Tee tarjous luottavaisesti. AG-Worldcoins, yli 7000 erää myyty Catawikin kautta. Korkea palaute pistemäärä.
Arvioithan tätä erää toimittamiesi kuvien perusteella.
Lähetetään seurannalla varustetulla kirjeellä.
Kannennan vain yhden lähetyskulun, kun ostat useamman erän samalla huutokaupalla.
Olet tervetullut tekemään tarjouksia muista kohteistani:
https://veiling.catawiki.nl/auktiokohteet/hamaka
lisätiedot:
Keskustan historialla Euroopan johtavassa kansakunnassa on uskomattoman kiehtova historia. Saksan valuutta on kehittynyt jatkuvasti, kun maa on edistynyt jaksojen, sodan, taantuman ja hyperinflaation kautta.
1800-luku
Saksan yhdistys perustettiin vuonna 1815. Yhdistyksellä ei kuitenkaan ollut yhtenäistä valuuttaa. Yhdistyksen muodostivat noin 35 herttuakuntaa ja kaupunkia, ja kukin niistä julisti omat rahansa.
Vuonna 1857 Wienin rahaliittosopimus oli vastuussa Saksan edelleen yhdentymisestä. Se määritteli rahavaluutan standardin käytettäväksi kaikkien saksalaisten osavaltioiden keskuudessa – mukaan lukien Itävalta ja Liechtenstein.
Seurauksena oli, että lähes kaikissa Saksan liittotasavallan osissa oli liikkeessä yhtenäinen hopearaha nimeltä Vereinstaler.
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta perustettiin Ranskan ja Saksan sodan jälkeen vuonna 1871. Tämän seurauksena aiemmat alueelliset valuutat lakkautettiin vähitellen.
Saksan keisarikunta esitteli kulta-Markkaa kuningaskuntaan, jota voitiin jakaa sadalla Pfennigillä. Kultaan sidottu Markka oli mahdollinen kiitos Ranskan. Ranska joutui maksamaan korkeita sotakorvauksia sodan jälkeen. Nämä maksut Saksan keisarikunnalle tehtiin kultana.
Keskuspankki vaihtoi käteisen rahan saman määrän kultaan. Tämä tarkoitti, että jos jollakulla oli pankkilaino, hänellä oli oikeus saada tietty määrä kultaa.
Ensimmäisen maailmansodan menetys
Markan arvo laski jyrkästi Saksan suuren maksujen vuoksi sodan jälkeen. Elokuun 4. päivänä 1914 tuli voimaan Papiermark – kultakytkentä Goldmarkiin ja kultaan lopetettiin.
Koska arvo oli matala, suuri määrä Paperimarkkoja painettiin ulkomaan valuutan ostamista ja sotakorvausten maksamista varten. Tämän seurauksena inflaatio kiihtyi nopeasti. Hyperinflaatio saavutti huippunsa lokakuussa 1923. Tuolloin Paperimarkka oli käytännössä arvoton. Seuraavassa kuussa otettiin käyttöön Rentenmark vakauden turvaamiseksi. Kun se korvasi Paperimarkkan, 1 Rentenmark vastasi 1 miljardin Paperimarkkaa!
Koska taloudellisen kriisin vuoksi valuuttaa ei voitu tukea kullalla, sitä tukesi todelliset tavarat. Uusi valuutta oli tuettu maalla, jota käytettiin maatalouteen ja liikeharjoituksiin, ja se jaettiin 100 Rentenpfennigiin.
Mutta Rentermark otettiin käyttöön vain väliaikaisena valuuttana, ja sitä laajennettiin Reichsmarkilla vuonna 1924. Ennen suurtyöttömyyttä vuonna 1929 Reichsmark oli erittäin vakaa.
Toinen maailmansota
Vuoden 1938 Saksassa ja Itävallassa tapahtuneen yhdistymisen myötä Reichsmark korvasi Itävallassa shillingin.
Toisen maailmansodan aikana Saksa asetti kiinteitä valuuttakurssit Reichsmarkin ja miehitettyjen sekä
Huom! Painike, joka näyttää koko kuvauksen on pelkästään visuaalinen.
Sijainti
| Ilmoituksen tunnus | 29525483 |
|---|---|
| Viimeksi muokattu | 29.8.2025 klo 15.59 |
