Kuvagalleria
Reidar Särestöniemi "Yhdessä yössä pohjantuuli puhalsi jängän kukkia täyteen"
Myydään
75 €
Tuotteen kuvaus
Kunto: Hyvä
Reidar Särestöniemi 1925-1981 "Yhdessä yössä pohjantuuli puhalsi jängän kukkia täyteen" taidekortti, mittoja kehysten päältä korkeus n.25cm leveys n.25cm kortti korkeus n.15cm leveys n.15cm, alkuperäinen työ öljy mitat n.115x115cm 1971
Reidar Särestöniemi (vuoteen 1931 Kaukonen; 14. toukokuuta 1925 Kittilä – 27. toukokuuta 1981 Kittilä) on tunnetuimpia lappilaisia kuvataiteilijoita.
Särestöniemi tunnetaan suurista ja värikylläisistä Lappi-aiheisista maalauksistaan. Hänen taiteensa lähtökohtana olivat Lapin luonto sekä maakunnan ihmiset ja uskomukset. Hän sai mainetta pohjoisena mystikkona, mutta sai vaikutteita myös eurooppalaisen modernismin tunnetuilta taiteilijoilta, venäläisestä taiteesta ja esihistoriallisista luolamaalauksista
Särestöniemi opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa Helsingissä vuosina 1947–1952. Hänen opettajinaan olivat Aarre Heinonen, Erkki Koponen ja Olli Miettinen. Samaan aikaan hän kävi myös Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella, missä opettajina olivat Erkki Kulovesi ja Gösta Diehl. Särestöniemi seurasi myös yliopiston psykologian, filosofian ja taidehistorian luentoja. Hänen tuttavapiiriinsä kuului myös kirjailijoita ja hän kävi marxilaisten kokouksissa. Marxilaisuuden hän oli omaksunut jo lapsuuskodissaan. Vuosina 1954–1955 hän suoritti Sirola-opiston kurssin.
Vuonna 1952 hän teki ensimmäisen Ranskan- ja Italian-matkansa.
Leningradin taideakatemian Ilja Repin -instituutissa Leningradissa hän opiskeli vuosina 1956–1959.
Särestöniemi otti teoksillaan kantaa homoseksuaalisuuteen, joka oli tuohon aikaan rikos. Särestöniemen merkittävimpiin teoksiin kuuluva Kielto ja kaipaus kertoo taiteilijan omasta rakkaussuhteesta runoilija Yrjö Kaijärveen.
Reidar Särestöniemelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1975.
Särestöniemi kuoli 27. toukokuuta 1981 äkillisesti sydämen voimakkaaseen rytmihäiriöön, jonka aiheutti unilääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutus.
Reidar Särestöniemen teokset 1950-luvun taitteessa olivat pääasiassa pienimuotoisia graafisia töitä sekä muotokuvia. Leningradista palattuaan Särestöniemi piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Helsingissä.
1960- ja 1970-lukujen tuotanto koostuu suurista ja värikkäistä öljyvärimaalauksista. Taiteilijan kultakausi osui 1960–1970-luvuille ja hän teki taiteensa kautta luonnonsuojelutyötä. Porot, riekot ja jängät eivät olleet Särestöniemelle vain aiheita, vaan myös symboleja.
Reidar Särestöniemen teoksia on kaikkiaan noin 1 500, joista noin kolmannes on Särestöniemi-museon hallussa.
Särestöniemen teokset ovat kysyttyjä ja niiden arvot ovat nousseet merkittävästi. Tiettävästi arvokkain Särestöniemen teos on ollut Omakuva ja Ilves, joka myytiin huhtikuussa 2017 huutokaupassa Helsingissä 140 260 eurolla.
Vuonna 2014 Särestöniemen näyttely ylitti Oulun taidemuseon kävijäennätyksen
Reidar Särestöniemi eli ja työskenteli enimmäkseen kotitilallaan Särestössä Ounasjoen rannalla Kittilän Kaukosessa, yli sata kilometriä Napapiiriltä pohjoiseen. Sinne ei mennyt hänen elinaikanaan tietä, vaan ensin piti kävellä pari kilometriä Kaukosen maantieltä rantaan ja matkata toiset kaksi kilometriä veneellä toiselle rannalle.
Särestöniemi rakennutti kaksi ateljeeta kotitalonsa viereen menestyksestään saaduilla rahoilla. "Kittilän ruhtinaalla" oli aitta täynnä asusteita ja kolme taloa. Hänen 50-vuotisnäyttelynsä keräsi Didrichsenin taidemuseoon 20 000 katsojaa.
Taiteilijan ateljee paloi 31. joulukuuta 1977. Viereinen taidegalleria onnistuttiin kuitenkin suojelemaan, kun palokunta työskenteli 20 asteen pakkasessa yhdeksän tuntia. Suvun tila sekä Reima ja Raili Pietilän Särestöniemelle suunnittelemat galleria- ja ateljeetilat toimivat nykyisin museona. Lapin ympäristökeskus määräsi Särestöniemen suojeltavaksi vuonna 2004
Käyttäjäprofiili
Kirjaudu sisään, jos haluat nähdä profiilin ja lähettää viestejä.
Kirjaudu sisäänIlmoituksen metatiedot
Viimeksi muokattu: 4.12.2025 klo 22.35 ・ Ilmoituksen tunnus: 34103106


