Kuvagalleria
(1/7)
Arvid Broms 1910-1968 "Huhtikuinen ilta"
Myydään
850 €
Myyjä ei ole vielä aktivoinut ToriDiiliä. ToriDiili on Torin uusi maksu- ja kuljetuspalvelu, jolla kotiutat torilöydöt nopeasti ja turvallisesti. Lue lisää
Tuotteen kuvaus
Kunto: Hyvä
Arvid Broms 1910-1968 "Huhtikuinen ilta" öljyväri kankaalle mitat kehysten päältä korkeus n.72cm leveys n.80cm kuva-ala korkeus n.45,5cm leveys n.54cm
Arvid Broms (vuoteen 1933 Arvi Oskari Autere, 5. kesäkuuta 1910 Helsinki – 10. toukokuuta 1968 Lappajärvi) oli suomalainen taidemaalari. Hänet tunnetaan erityisesti varhaisena suomalaisena surrealistina. Surrealismin ohella hän edusti eri vaiheissa levotonta uraansa kubismia ja symbolismia, mutta myös perinteistä realistista maalaustyyliä
Broms suoritti ylioppilastutkinnon 1929 ja aloitti lakitieteen opinnot Helsingin yliopistossa mutta opiskeli samall Helsingin yliopiston piirustussalissa ja seurasi taidehistorian luentoja. Sittemmin Broms opiskeli Pariisissa Académie de la Grande Chaumièressa ja Académie Colarossissa, puolalaissyntyisen Moise Kislingin johdolla sekä Harold Speedin yksityisoppilaana Lontoossalähde?. Vaikutteita Broms imi monelta suunnalta, taidehistoriasta jopa 1400-luvun taiteesta.
Jo uransa alkuvaiheessa Broms aiheutti kansallisen kuvataideskandaalin tärvelemällä esikoisnäyttelynsä maalaukset puukolla. Ulosottomiehet sinetöivät 1. maaliskuuta 1939 Kumlinin taidesalongissa Helsingissä pidetyssä Suomen surrealististen taiteilijain näyttelyssä esillä olleet Bromsin taulut ja piirustukset ulosmittaussineteillä, minkä jälkeen Broms rikkoi kaikki nämä työnsä. Broms huomautti että vuoden 1932 Bernin sopimuksen mukaan näytteille asetettuja tauluja ei saanut viedä pois ulosmittaustarkoituksessa. 1957 hän maalasi Porthanian ala-aulaan monumentaalimuraalin Eteenpäin – ylöspäin, jota pidetään Suomen ensimmäisenä täysin abstraktina julkisena seinämaalauksena. Lappajärven kantakrouviin vuonna 1968 syntynyt maalaussarja Lappajärven kunnan historiasta jäi Bromsin viimeiseksi teokseksi.
Bromsin tuotanto oli epätasainen, ja lisäksi hänen edustuksensa pääkaupunkiseudun näyttelyissä oli vähäinen. Tätä arvellaan syyksi siihen, että muut varhaiset modernistit, kuten Otto Mäkilä, Edvin Lydén ja Ole Kandelin, jättivät hänet varjoonsa
Huom! Painike, joka näyttää koko kuvauksen on pelkästään visuaalinen.
Käyttäjäprofiili
Kirjaudu sisään, jos haluat nähdä profiilin ja lähettää viestejä.
Kirjaudu sisäänIlmoituksen metatiedot
Viimeksi muokattu: 19.2.2026 klo 15.39 ・ Ilmoituksen tunnus: 37255182
