ToriDiili
Kuvagalleria
(1/5)
Walt Whitman Valitut Runot *harvinaisuus
Myydään
ToriDiili
80 €
Toimitus alkaen 2,99 € + ToriDiili-palvelumaksu 4,75 €
Shoppaile ToriDiilillä kuin verkkokaupassa
ToriDiili on Torin uusi maksu- ja kuljetuspalvelu. Toimituksen jälkeen sinulla on 24 tuntia aikaa tarkastaa tuote ennen kuin rahat siirretään myyjälle.
Tuotteen kuvaus
Kunto: Hyvä
Walt Whitman (1819-1892) oli runoilijana aikansa tuote. Hänen keskeisin työnsä, Leaves of Grass, muodostui puolen vuosisadan aikana amerikkalaisuuden ja demokratian ylistyslauluksi, ja se heijastelee Yhdysvaltain poliittisia ja kulttuurisia kriisejä ja kukoistuskausia sisällissodan vuosista taloudellisen kasvun ”kullattuun aikakauteen”. F. O. Matthiesen nosti 1940-luvulla tulkinnallaan amerikkalaisesta renessanssista Whitmanin demokraattisen kirjallisuuden kaanoniin, ja siitä asti hän on siellä pysynyt.
Ennen täyspäiväiselle kirjailijantoimelle antautumistaan lehtimiehenä ja puolueaktiivina toiminut Whitman oli mitä keskeisimmällä tavalla poliittinen myös runoudessaan. Hän ei väsy korostamasta poliittisen näkökulman oleellisuutta runojensa tulkinnassa edes lukuisissa esipuheissaan ja itse salanimillä kirjoittamissaan arvioinneissa pääteokseensa Leaves of Grass, jonka ensipainos ilmestyi vuonna 1855 ja viimeisin editio vain muutamaa kuukautta ennen runoilijan kuolemaa 1892.
Whitman pyrki runoudessaan sovittamaan yhteen amerikkalaisen demokratian keskeisiä ongelmakohtia, eritoten amerikkalaisen paradoksin individualismin ja massojen yhteiskunnan välillä. Jo itsenäistymistaisteluiden ajoista vallinnut ristiriita vahvan liittovaltion ja paikallisdemokratian välillä puhkesi katastrofaalisiin mittoihin 1860-luvulla. Poliittinen kriisi oli käännekohta myös Whitmanin kirjallisella uralla. Hänen pääteoksensa ydin rakentuukin sisällissotarunojen ympärille.
Ruumiillisuuden ylistyslaulu
Suomennosvalikoima alkaa pitkällä runolla ”Laulu itsestäni”, jossa korostuvat ruumiillisuuden ja individualismin teemat. Seksi, kieli ja luonto sulautuvat runossa hurmokselliseksi visioksi kaikesta siitä, minkä runon minä näkee ympärillään ja tuntee sisällään.
”Laulu itsestäni” on syystä aseteltu useimmissa laitoksissa vasta kehittelyn jälkeen. Pääteemana Leaves of Grass -teoksessa on vastakohtien yhdistäminen, yksilön ja massojen yhdistämisen poliittinen idea. ”Laulu itsestäni” on läkähdyttävässä subjektiivisuudessaan ja individualismissaan näennäisesti ristiriidassa tämän teeman kanssa. Toisaalta ensimmäisissä painoksissa runo oli kuitenkin vielä nimeltään ”Poem of Walt Whitman, an American”, mikä korosti runon nationalistista sävyä.
Runo juhlistaa kaikkia olemisen muotoja ja näkökulmia. Tämä kaiken sulauttava pyrkimys havainnollistuu suomennoksessakin pitkinä listoina erilaisista ammateista, paikoista ja toimista. Samoin myös lukuisat uskonnot ovat tasa-arvoisesti luetteloituina. Mikään ei näytä olevan vähäpätöistä tai ensisijaista, ”tasa-arvoiset vastakohdat tulevat esiin pimeän suojista”.
Whitman ei runossaan kumartele ketään mutta rakastaa kaikkia. Ristiriidat ja vastakohdat eivät sulaudu yhtenäiskuvaksi, vaan niitä pikemminkin tulee sietää: ”Puhunko itseni pussiin? / Sittenhän puhun. / (Minussa on tilaa, sisälleni mahtuu mitä tahansa.)”. Huomionarvoista on myös puheen keskeisyys näkemisen rinnalla: ”Puhe on näkemisen kaksoissisar”.
Moniulotteinen ja ristiriitainen minä, joka runossa ”Laulu itsestäni” eksplisiittisesti nimetään Walt Whitmaniksi, on kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Runon lopussa tapahtuu minän sulautuminen osaksi luontoa, lukijan kengänpohjien tallattavaksi. Ruumiillisuus ei olekaan päämäärä itsessään vaan lähtökohta, joka käynnistää prosessin.
Ruumiillisuuden korostaminen sielun rinnalla palvelee Whitmanilla synteesin ajatusta, ajatusta vastakohtien yhtymisestä. Lopulta tärkeintä on liike ja kiertokulku: ”Pysähtymistä ei tule, ei voi tulla, koskaan”. Demokratia on Whitmanin korkein uskonto. Luontokin on osa demokratiaa, sen perustajana ja perustana mutta kuitenkin siihen elimellisesti liittyneenä.
Whitmanin kieli
Markus Jääskeläisen käännös on päällisin puolin soljuvaa kieltä ja uskollinen Whitmanin pyrkimyksille erityisesti sikäli, että suomentajakin viljelee puhekielisiä ilmaisuja ja ylipäätään luo puheenomaista tunnelmaa.
Whitman ei näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta ole helppo käännettävä. Vaikkakin Whitman käyttää vapaata mittaa, silti sanojen ja tavujen pituuksilla on selkeä rytmillinen merkitys, ja hän hyödyntää myös sanojen yhdistelyä korostamaan rytmillistä kuviota. Sanojen yhdistelmät ja neologismit korostivat amerikkalaista ominaislaatua ja samalla Whitmanin poliittista päämäärää.
Toisaalta Whitmanin kieli muuttuu kokoelman edetessä ja erityisesti sisällissodan jälkeisissä runoissa tulee korostuneesti arkaistisia ja jopa elegisiä ilmauksia mukaan. Sama muutos on nähtävissä myös teoksen Leaves of Grass eri laitosten välillä. Siirtymässä on kyse Whitmanin näkemysten muuttumisesta materialismista kohti spiritualismia, ja samalla sanastokin muuttuu abstraktimmaksi.
Huom! Painike, joka näyttää koko kuvauksen on pelkästään visuaalinen.
Käyttäjäprofiili
Kirjaudu sisään, jos haluat nähdä profiilin ja lähettää viestejä.
Kirjaudu sisäänIlmoituksen metatiedot
Viimeksi muokattu: 13.3.2026 klo 15.44 ・ Ilmoituksen tunnus: 38263593
