Alkuperä: Eurooppa
Valmistusajankohta: 1800/1900-lukujen taite
Koko: Korkeus 13 cm, halkaisija 6 cm
Materiaali: Tumma lehtipuu (mahonki / pähkinä), lasi
Toiminta: Toimii, valumisaika n. 58 sekuntia
Kunto: Hyvä, puun patina ja lasin liitoskohdat antavat viitteen iästä
Muuta: Tämä poikkeuksellisen kaunis tiimalasi edustaa 1800‑luvun lopun eurooppalaista käsityötaitoa. Kolme sorvattua, balusterimaisesti muotoiltua puupilaria ovat tyylipiirre, joka yhdistää barokin koristeellisuuden ja varhaisen uusklassismin selkeyden. Tumma lehtipuu, kulunut pinta ja hiekan luonnollinen sävy kertovat esineen pitkästä käytöstä. Tämänkaltaisia tiimalaseja käytettiin aikanaan mm. kirkoissa saarnatiimalaseina ja laivoilla lokilaseina, joilla mitattiin aluksen nopeutta. Nämä ovat harvinaisia kohteita löytää aidosti vanhoina.
Monikaan ei tiedä, että tiimalasia on pidetty katoavaisuuden symbolina ja usein siihen on liitetty latinankielinen lause Memento mori, muista kuolemaa. Antiikin aikana se oli ajan jumala Kronoksen tunnus. Se edustaa myös hyveellistä elämää, kohtuullisuutta ja pidättyväisyyttä. Koska tiimalasin käyttöön kuuluu ylösalaisin kääntäminen, se voi symboloida syklistä aikakäsitystä. Tyylikäs ns. tieteellisen antiikin kohde, jossa yhdistyvät historia, käsityö ja filosofinen syvyys.
Hiekkakello eli tiimalasi
Tiimalasi, toiselta nimeltään hiekkakello, oli aiemmin ajan mittaamiseen käytetty väline. Se on keskeltä ohueksi kuristettu lasiastia, jonka sisällä on hienoa hiekkaa. Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen tietyssä ajassa. Kun hiekka on valunut kokonaan tiimalasin läpi, laite voidaan kääntää ympäri ja mitata näin tietyn pituisia ajanjaksoja. Tiimalasin mittaamaan aikaan vaikuttavat hiekan määrä ja laatu sekä kuppien koko ja keskellä olevan kapeuman leveys. Hiekan sijaan tiimalasissa on käytetty myös hienonnettua munankuorta ja jauhettua marmoria.
Joidenkin lähteiden mukaan hiekkakello olisi keksitty ja otettu käyttöön jo 200-luvun puolessa välissä Alexandriassa, jossa sitä olisi kannettu mukana samalla tavoin kuin nykypäivän kelloja. Toisten spekulaatioiden mukaan hiekkakello olisi tullut käyttöön vasta 1000-luvulla. Joka tapauksessa varhaisin varmistettu tieto hiekkakelloista on saatu vuonna 1338 Ambrogio Lorenzettin Freskosta ”Allegory of Good Government”, jossa kuvan henkilö pitää tiimalasia kädessään.
Huom! Painike, joka näyttää koko kuvauksen on pelkästään visuaalinen.