Kuvagalleria
Merkittävän valmistajan kaukoputki – Dollond London, 1800-luku
Myydään
440 €
Tuotteen kuvaus
Kunto: Hyvä
Valmistusajankohta: 1800-luku
Valmistaja: Dollond, London
Portaat: 3
Signeeraus: Kyllä
Pituus aukaistuna: 64 cm /suljettuna 24 cm, linssin halkaisija 4,5 cm
Optiikka: Ehjä
Kunto: Kohtalainen, kädensijan osio liikkuu (voi liimata halutessaan), ajanmukaista kulumaa pinnoissa.
Muuta: Huikea putki, valmistaja yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista optisten laitteiden valmistajista. Korkealaatuinen merikaukoputki, jossa jalopuinen kädensija. Silmäosan linssisuoja toimii, toisessa päässä ei suojaa.
Dollond, London – optiikan mestareita vuodesta 1750
Dollond-nimi on yksi optiikan historian vahvimmista kivijaloista. Yritys sai alkunsa vuonna 1750, kun Peter Dollond perusti työpajansa Hatton Gardeniin, Lontooseen. Jo varhaisessa vaiheessa Dollondin suvun tinkimätön käsityötaito ja tieteellinen uteliaisuus nostivat heidät aikansa johtavien optisten instrumenttien valmistajien joukkoon.
Vuonna 1758 John Dollond saavutti läpimurron, joka muutti kaukoputkien kehityksen pysyvästi: hän patentoi akromaattisen linssin, joka korjasi sekä kromaattisen että pallopoikkeaman. Tämä innovaatio teki Dollondin kaukoputkista poikkeuksellisen kirkkaita ja tarkkoja — ominaisuuksia, joita aikakauden tiedemiehet ja tutkimusmatkailijat arvostivat yli kaiken. Royal Society tunnusti työn merkityksen välittömästi.
Dollondin maine kasvoi nopeasti. Vuonna 1761 John Dollond nimitettiin kuningas Yrjö III:n ja Yorkin herttuan hovilinssintekijäksi, ja vuonna 1766 Peter Dollond aloitti yhteistyön veljensä Johnin kanssa. Heidän työpajastaan toimitettiin instrumentteja muun muassa Captain Cookin retkikunnille sekä Hadleylle, joka tunnetaan oktantin kehittäjänä.
1800-luvulla Dollondin asema vain vahvistui. Vuonna 1820 heidät nimitettiin kuningas Yrjö IV:n hovin optikoiksi, ja 1851 Lontoon maailmannäyttelyssä yritys palkittiin mitalilla meteorologisten rekisteröintilaitteidensa ansiosta.
Dollondin nimi säilyi itsenäisenä vuoteen 1927, jolloin yritys yhdistyi Aitchisonin kanssa muodostaen Dollond & Aitchison – brändin, joka jatkoi optiikan perinnettä pitkälle 2000-luvulle.
Kaukoputkien varhaishistoria – matka kohti tarkkaa näkemistä
Kaukoputki on optinen laite, jonka tarkoitus on tuoda kaukana oleva kohde lähemmäs ja tarkentaa se silmälle. Varhaisimmat kaukoputket syntyivät 1500‑luvun lopulla, ja niiden kehitys oli pitkään rinnakkaista ja kiistanalaista. Usein keksijäksi mainitaan Galileo Galilei, mutta hän ei ollut ensimmäinen — Galilei ainoastaan paransi hollantilaista keksintöä ja teki sillä ensimmäiset suuret tieteelliset havainnot, kuten Jupiterin kuut vuonna 1609.
Ensimmäisen toimivan linssikaukoputken rakentajaksi nimetään tavallisesti hollantilainen silmälasintekijä Hans Lipperhey, joka haki patenttia laitteelleen vuonna 1608. Samoihin aikoihin patenttia hakivat myös Jacob Metius ja Zacharias Janssen, mikä kertoo siitä, että keksintö oli syntymässä useassa paikassa yhtä aikaa. Tutkimusten mukaan alkuperäinen idea saattoi kuitenkin olla peräisin espanjalaiselta Jaime Galvanylta, jonka laitteita hollantilaiset olivat nähneet.
Varhaiset hollantilaiset kaukoputket perustuivat kuperan ja koveran linssin yhdistelmään. Galilei rakensi oman versionsa vasta kuultuaan näistä laitteista, mutta hänen havaintonsa nostivat kaukoputken nopeasti tieteellisen maailman keskiöön.
1600‑luvulla alkoi myös peilikaukoputkien kehitys. Leonard Digges ja Niccolò Zucchi kokeilivat varhaisia malleja, ja 1660‑luvulla James Gregory esitteli gregoriaanisen peilikaukoputken. Isaac Newton rakensi ensimmäisen toimivan peilikaukoputkensa vuonna 1666, ja pian tämän jälkeen Cassegrain kehitti oman versionsa. Samalla aikakaudella voimakkaita teleskooppeja rakensivat muun muassa Christiaan Huygens, Giovanni Cassini ja myöhemmin James Bradley, jotka veivät tähtitieteen tarkkuuden uudelle tasolle.
Käyttäjäprofiili
Kirjaudu sisään, jos haluat nähdä profiilin ja lähettää viestejä.
Kirjaudu sisäänIlmoituksen metatiedot
Viimeksi muokattu: 13.2.2026 klo 21.31 ・ Ilmoituksen tunnus: 37022431
